Kipinä

Suomalainen joulupöytä kuuluu oleellisesti suomalaisten perinneruokien joukkoon. Joulu on juhlista jaloin, ja siihen valmistaudutaan usein useiden viikkojen ajan. Lehdet ja tv-ohjelmat pursuavat jouluisia ruokaohjeita ja marketeista hamstrataan niin suolaisia kuin makeitakin herkkuja. Monille joulupöydän valmistaminen itse alusta lähtien on olennainen osa perhejuhlan tunnelmaa, mutta rinnalle on toki tullut perinteiden lisäksi uusiakin trendejä.

Joulukinkku on aterian tunnetuin elementti, mutta sen suosio on hitaasti hiipunut. Yhä useammassa kodissa tarjotaan myös vegaanisia vaihtoehtoja tai luotetaan ainakin osittain valmisruokiin. Osalle joulu on hengähdystauko pimeän kauden keskellä, jolloin stressitaso halutaan minimoida unohtamalla perinteisiin velvoittavat kiireet.

Joulupöydän perinteiset elementit

Suomalaisen joulupöydän perinteisiin kuuluu ehdottomasti kinkku. Se hankitaan hyvissä ajoin, sillä ainakin laatuun panostavat ovat vaarassa jäädä ilman sopivaa potkaa. Jopa yli 80% suomalaisista valitsee edelleen jouluaterialle kinkun, vaikka vaihtelunhaluisiakin alkaa olla vuosittain yhä enemmän. Kinkun valmistus on taidetta, ja monella on oma salainen reseptinsä, millä kuorrutteella se hunnutetaan ennen uuniin laittamista. Monille kinkunpaistaminen ennen aattoiltaa ja kotia leviävä tuttu tuoksu ovat tärkeä osa juhlan tunnelmaa.

Jouluruuat eivät rajoitu ainoastaan aattoiltaan, sillä ravintoloissa joulun maut saapuvat listoille jo marraskuussa. Suositut pikkujoulut ovat monille ensimmäinen kosketus juhlan makuihin. Kinkun lisäksi perinnepöytään kannetaan erilaisia laatikoita, joista perunalaatikko, lanttulaatikko ja porkkanalaatikko ovat tutuimpia. Moni valmistaa laatikot valmissoseista, mutta toisille oikea laatikko on aina itse alusta asti valmistettu. Rosolli, erilaiset kalaruuat, sienisalaatti, mäti ja joululeivonnaiset ovat myös osa suomalaista jouluperinnettä.

Joulun leivonnaisia paistetaan pitkin joulukuuta, ja monien perheiden yhteisiin perinteisiin kuuluvat pipareiden paisto ja koristelu porukalla. Torttuja saa luvan kanssa herkutella muulloinkin kuin vain aattona, ja joulun pyhien perinteitä ovat myös pitopöydän rääppiäiset. Kylmän kinkun viipaleet ja kotitekoinen sinappi voileivällä ovat monen juhlijan suosikkeja yön tunteina.

Joulukuun teemana on usein herkuttelu, jonka seurauksena napa alkaa paukkua viimeistään uudenvuoden alla. Loma-aikaan kuuluu myös lepo, sillä takana on pitkä ja pimeä syksy. Konvehtirasian seurana on mukava sukeltaa välillä nettikasinoiden slottipelien maailmaan, jossa on tarjolla jouluisia kolikkopelejä. Tauko sukulaisvierailuista ja notkuvasta pitopöydästä tekee hyvää mielelle ja kielelle.

Uusia tuulia joulupöydässä

Osa suomalaisista on kyllästynyt perinteisiin jouluruokiin, ja hakee lomapäiviin sisältöä aivan uudenlaisilla kokeiluilla tai lomamatkojen avulla. Jouluperinteiden muutos näkyy myös tarjonnan kasvuna kaupoissa. Kinkkua ei enää välttämättä syödä joka päivä, vaan tarjolle asetetaan riistaa, kalaa, äyriäisiä, kasvisvaihtoehtoja ja gluteenittomia ruokia. Joku saattaa herkutella jouluaattona vaikkapa sushilla ja toinen pyöräyttää tapaninpäivänä kaikille omat pizzat lahjaksi saamallaan pizzakivellä.

Perinteiset joulutortut on nähty viime vuonna uudessa asussaan, sillä joka vuosi markettien tarjontaan on tullut tutun luumuhillon rinnalle uusia makuja. Leivonnasta innostuvat kokeilevat herkkupöytään juustokakkuja ja raakaherkkuja. Uudet maut eivät syrjäyttäneet perinteisiä, mutta ne ovat tuoneet valikoimaan monipuolisuutta.

Uudet kokeilut näkyvät myös perinteisten reseptien modifointina. Viime vuosina jouluaterian laatikot onkin verhottu uuteen asuun, ja yhä useampien suosikeiksi ovat nousseet esimerkiksi bataattilaatikko ja sinihomejuusto-punajuurilaatikko. Graavilohi on edelleen kalaruuista suosituimpia, mutta sen rinnalla saatetaan tarjota katkarapuja ja simpukoita.

Alueellisia eroja

Eri puolella Suomea näkyvät perinteiden erot tulevat myös esiin joulukattauksessa. Perinneherkut, kuten karjalanpiirakat idässä ja makea limppu lännessä, kuuluvat myös moniin joulupöytiin. Länsipuolella on nähtävissä vaikutteita ruotsalaisista resepteistä ja idässä taas karjalaisesta ruokaperinteestä. Maksalaatikko ja kalapöytä ovat suosittuja länsiosassa, ja karjalanpaisti kuuluu oleellisesti Itä-Suomaiseen jouluuun.

Pääkaupunkiseudulla ja Länsi-Suomessa ollaan vaihtelunhaluisia verrattuna pohjoiseen ja itään, joissa luotetaan edelleen perinteisiin antimiin. Kalkkuna joulupöydässä on harvinainen idässä mutta melko suosittu lännessä. Lapissa joulupöytään paistetaan monesti rieskaa ja kinkun rinnalle katetaan poroa tai hirveä. Joulun herkkujen suhteen alueellisia eroja on vähemmin, ja kaikille tuntuvat maistuvan luumukeitto, tortut, glögi, riisipuuro ja piparit.

31 Aug 2020